Pyhän Kolminaisuuden kirkko

1. Piharakennusten julkisivujen ja vesikattojen korjaus 2019.
2. Kirkon korjausten hankesuunnitelma 2020.
3. Rakennushistoriaselvitys 2020.
4. Kirkon julkisivujen ja kellotornin rappausten ja koristeaiheiden uusiminen, sisäpuolen konservointi-, rakenne- ja LVIS-työt sekä uusi esteetön luiska 2026.

Töiden kustannukset yhteensä noin 1,7 m€.

Vuoden 2026 urakka:

• Rakennuttaja: Helsingin ortodoksinen seurakunta / Kaj Rosenberg.
• Urakka-aika: 2/2025–2/2026.
• Pääsuunnittelu, pääpiirustukset, rakennuslupa, kaluste- ja valaisinsuunnittelu: arkkitehti Simo Freese / Arkkitehtitoimisto Freese Oy.
• Työselostus ja valvonta: maalarimestari Raimo Laeslehto / Maalausvalvonta Laeslehto Oy.
• Värisuunnittelu: rakennuskonservaattori Pentti Pietarila / Tmi Petapi.
• Rakennesuunnittelu: Simo-Pekka Valtonen / Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy.
• Sähkösuunnittelu: Veikko Linnainmaa / Äyräväinen Tampere Oy.
• LVI-suunnittelu: Toni Maljajoki / Insinööritoimisto Fin-LVI Oy.
• Rakennussuojeluvalvonta: intendentti Anna-Maria Kymäläinen / Museovirasto.
• Rakennusvalvonta: arkkitehti Mari Kastio.
• Pääurakoitsija: Liehunen Oy / Hannu Liehunen, Matti Liehunen.
• Valeikkunoiden maalaus ja vuoseeraus: Liehunen Oy / Marianna Kolhi.
• Ikkunoihin liittyvät kipsikoristeet: Entisöinti Athene Oy / Peter Backman.
• Uusi esteetön luiska: FeSign Oy / seppämestari Jouko Nieminen.
• Ulkoportaiden korjaus: IKJ Rakennus / Jouni Soramäki.
• Kultaustyöt ja eteisen uusi ilmoitustaulu: Kultaus- ja Kehysliike Virtanen Oy / kultaajamestari Harri Virtanen
• Julkisivulampettien kunnostus sekä pääoven uusi numerovalo: Fasetti Oy / Samuli Ylönen

Arkkitehti C.L. Engelin vuonna 1827 suunnitteleman Pyhän Kolminaisuuden kirkon julkisivut kalkkirapattiin ja -maalattiin alkuperäisiin värisävyihin. Vanha rappaus pudotettiin kokonaan pois, lukuun ottamatta fragmenttialueita, joissa säilytettiin alkuperäistä rappausta ja värifragmentteja. Kipsikoristeet uusittiin, ikkunat otettiin puupuhtaaksi ja maalauskunnostettiin. Tornien huipuilla olevat ristit otettiin alas ja kullattiin uudestaan työhuoneella.

Kirkkosalin alapohjarakennetta tiivistettiin ja lattian alle tehtiin sähkökanaaleja. Länsitornin kellotasanteen vesieristys uusittiin. Ilmanvaihtokoneen alle tehtiin vesieristetty allas. Ulkoportaiden graniittikivet purettiin numeroituina ja palautettiin ryhdistettyinä paikalleen. Ristien kiinnitystä torneihin vahvennettiin ja ukkosenjohdattimet lisättiin huipulle asti.

Kirkon vesi-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikka uusittiin. Kirkkosalin sisäkatossa olevat, 1980-luvulla toteutetut ilmanvaihtosäleiköt sekä niille ullakolla johtavat ilmakanavat säilytettiin (säästösyistä) puhdistettuina uuden talotekniikan osana. Vanhat julkisivulampetit kunnostettiin ja niitä tehtiin kaksi uutta vanhan mallin mukaan. Pääoven yläpuolelle valmistetiin uusi paikkaan räätälöity numerovalo.

Historiallisen ja suojellun rakennuksen korjaustyöt toteutettiin soveltaen sekä Ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta että Valtioneuvoston asetusta rakennuksen esteettömyydestä. Kirkkoon järjestettiin esteetön kulku rakentamalla pääoven pohjoispuolelle uusi luiska, jonne käynti tapahtuu Rauhankadun portin kautta, ei pääportista. Korjaustöissä parannettiin kirkkosalin paloturvallisuutta mm. uusimalla itsevalaisevat poistumistieopasteet sekä lisäämällä kirkkosaliin savuilmaisimet ja riittävä alkusammutuskalusto. Koska ikonostaasissa ei voi olla poistumistievaloa alttaritilassa olevalle ulko-ovelle, asennettiin se ikonostaasin taakse siten, että opaste tulee hälytystilanteessa esiin ikonostaasissa automaattisesti aukeavan (paloilmoitinjärjestelmään kytketyn) oven takaa. Poistumisteiden leveydet määräytyvät suojellun rakennuksen oviaukkojen mukaan. Kokoontumistilan (kirkkosalin) maksimikäyttäjämääräksi määriteltiin 220 henkeä (sisältäen 20 hengen kuoron). Porttirakennuksessa sijaitsevan seurakuntasalin henkilömääräksi rakentamisluvassa vahvistettiin 78 henkeä.

Konservaattori tutki julkisivujen värihistorian ja teki löydösten pohjalta värisuunnitelman, joka hyväksytettiin työn aikana Museoviraston edustajalla. Periaatteena oli palauttaa kirkkoon sen alkuperäinen väritys: peruspinta on keltaokralla sävytetyä kalkkimaalia, yksityiskohdat vihreällä umbralla taitettua valkoista.

Pyhän Kolminaisuuden kirkko on suojeltu kirkkolailla sekä asemakaavassa merkinnällä sr.  Rakennuksen tekninen säilyminen turvattiin pitkälle tulevaisuuteen ja sen paloturvallisuus parantui. Restauroitujen julkisivujen ja sisätilojen konservointien myötä C.L. Engelin arkkitehtuuri on arvonsa mukaisessa kunnossa. Unioninkadulla Pyhän Kolminaisuuden kirkko muodostaa kauniin kaupunkikuvallisen parin Tuomiokirkon kanssa, jonka julkisivut korjattiin samoihin aikoihin.