• Senaatintorin valaistus-kilpailu
  • Senaatintorin valaistus-kilpailu

Senaatintorin valaistus-kilpailu

Ehdotus sai  tunnustuspalkinnon 20.12.2018 Helsingin kaupungin järjestämässä yleisessä arkkitehtuurikilpailussa.

Ote selostuksesta:

Kilpailuehdotus perustuu 2018 ”Senaatintori, julkisivuvalaistukset perusteet” -suunnitelmaan valaisinten asennus- ja pylväskorkeuden osalta. Suunnitelmassa esitettyjen katu- ja julkisivuvalaisinten lisäksi jokaisessa pylväässä on kaksi pyöreätä opaalilyhtyä, joiden valo reunustaa pimeällä tilallisesti torin keskialuetta. Ne ovat nykyisiä, arkkitehti Antero Markelinin suunnittelemia valaisimia reilusti alempana ja halkaisijaltaan pienempiä.

Ehdotuksessa Aleksanterinkadulla pylväiden paikat pysyvät entisellään. Torin lyhyille sivuille lisätään viides valaisin, jonka seurauksena Yliopiston ja Valtioneuvoston sisäänkäyntien sekä Aleksanteri II:n patsaan välinen torin keskilinja jää pylväistä vapaaksi. Tuomiokirkon sivulla lyhtyjen paikkaa muutetaan hieman, jolloin monumentaaliportaille saadaan lisää valoa vanhojen porraslyhtyjen valoa täydentämään. Torin keskialuetta valaisevat veistoskokonaisuuteen kuuluvat opaalilasilyhdyt. Torin tai kadun pintaan ei upoteta valaisimia eikä niitä lisätä aukiota ympäröivien rakennusten seiniin, ikkunoihin tai listoihin. Julkisivuihin kohdistettava valaistus on värilämpötilaltaan yhtenäinen ja historialliseen ympäristöön sopiva, ja se säädetään teholtaan lähes huomaamattomaksi.

Uusi valaisinpylväs koostuu kivijalustasta, teräsputkista kootuista pylväästä sekä valaisimia kannattelevista vaakaorsista. Teräspylväs jäsentyy pystysuunnassa kolmeen osaan, jotka visuaalisesti kevenevät ylöspäin. Alin jalkaosa pitää sisällään tapahtumasähkön sekä ohjain- ja liitäntälaitteiden avattavan kaapin. Keskellä varren neljä ohuempaa putkea muodostavat rakenteellisesti lujan avaruusristikon. Putkista kaksi on muita pidempiä, nousten pylvään ylimmäksi osaksi, jossa niihin upotetaan julkisivu-valaistuksen kiskojärjestelmä sekä tilapäisten tapahtuma-asennusten kaapeloinnit. Ristikkorakenne kestää raitiotievaijerien vaakavoimat millä tahansa korkeudella.

Pylvään mitoitus lähtee katuvalaisinten asennuskorkeudesta 6,2 m. Ylimpänä on julkisivuvalaistuksen tilavaraus 2,4 m. Raideliikenteen ripustukset ovat keskimäärin korkeudella 6,5 m, eli valaisintason yläpuolella, mutta rakenne sallii ripustuspisteet alemmaskin. Valaisinpylvään koko korkeus 8,8 m. Pylvään materiaaleja ovat maalattu teräs (väri RAL 9011) sekä jalustan graniitti (ristipäähakattu, väri sama kuin torikiveyksessä). Kivijalusta on korkeudeltaan ja halkaisijaltaan sellainen, että sen päällä on hyvä istua.